2# Naiset kilpailevat miehistä sallivassa kulttuurissa
Sivuston lähdeaineisto käsittelee pääosin ilmiöitä, joita on raportoitu osassa Lähi-idästä ja tietyiltä Afrikan alueilta Eurooppaan muuttaneiden ryhmien keskuudessa. Näiltä alueilta on muuttanut Eurooppaan merkittävä määrä ihmisiä, minkä vuoksi aiheeseen liittyviä tutkimuksia, uutisia ja viranomaisten tilastoja on hyvin saatavilla.
Esitelmäsarjassa käsitellyt ongelmat eivät tiettävästi näy yhtä laajassa mittakaavassa useiden muiden maahanmuuttajaryhmien, kuten länsimaista, Itä-Aasiasta tai Etelä-Amerikasta muuttaneiden kohdalla. Vertailun vuoksi tarkastelemme myös Suomessa asuvien lestadiolaisten yhteisöllisiä käytäntöjä.
Jos aiheesta löytyy uudempia tutkimuksia tai uutisia otamme mielellämme vastaan niitä sähköpostitse.
1. Naiset kilpailevat miehistä sallivassa kulttuurissa
2. Tyttöihin ja naisiin kohdistuvat järjestelmälliset ihmisoikeusrikkomukset
3. Väärät yhtäläisyydet ja mielivaltaisuus
4. Rasismi ja valta
5. Tytön ja naisen “kunnia ja maine” sekä miesten erivapaudet johtavat ongelmiin joille johtajat ummistavat silmänsä
6. Rasismia normalisoidaan?
7. Moniavioituminen, tukirahat ja hyväuskoiset länsimaalaiset naiset
8. Tutkimusta tarvitaan vaikka profilointi ei kolmannessa sukupolvessa onnistu
9. Hämmentyneet lapsemme – laajempaa keskustelua tarvitaan
1. Naiset kilpailevat miehistä sallivassa kulttuurissa
Aikuisten ja erityisesti vanhempien tulisi uskaltaa tarttua vaikeisiin tabuihin, jotta voimme ymmärtää paremmin, mitä yhteiskunnassa ja sen ulkopuolella tapahtuu. Aloitetaan kuitenkin kevyemmällä esimerkillä.
Vaimoni ihmetteli, miksi hän ei tänäkään vuonna saanut minulta suklaata ja kukkia Naistenpäivänä. Vastasin, että suklaa ja kukat ovat pitkälti markkinointiyhteiskunnan luomia tapoja rohkaista kuluttamaan. Lisäksi pidän tällaista perinnettä hieman alentavana, vanhanaikaisena ja jopa epätasa-arvoisena. Sanoin, että Naistenpäivässä on kyse jostain aivan muusta kuin suklaasta ja kukista. Muistutin YK:n julistuksista ja sopimuksista, joissa käsitellään naisten oikeuksia. Totesin myös, että Ihmisoikeusliiton ja Euroopan neuvoston sopimukset tuomitsevat muun muassa pakotetun pukeutumisen.
Vaimoni ei vastannut tähän mitään. Esitin hänelle vastakysymyksen: Miksi emme pukisi väkisin viisivuotiaita tyttäriämme kaapuihin?
Vaimoni hymyili ja kysyi että menisinkö vaihtamaan ne talvirenkaat?
Minun oli pakko jatkaa, koska hänen vastauksensa yllätti minut.
”Olisiko siksi että länsimaisen yleisesti hyväksytyn moraalikäsityksen mukaan tyttölapsi ei ole seksuaalinen objekti jonka seksuaalisuutta tarvitsee varjella hunnuin ja kaavuin muilta uskonnoilta ja klaaneilta? Ja että esimerkiksi käsitteet kuten tytön ja naisen ’kunnia ja maine’ eivät ole osa meidän arvojamme?”
Vaimoni: ”Nyt suutun, menet vaihtamaan ne renkaat!”
Oli vielä sanottavaa koska suuttuminen epämilyttävään aiheeseen kuulosti psykologiselta defenssimekanismilta – copingilta. ”Oletko lainkaan huolissasi siitä että tulevaisuudessa oma poikasi ei ehkä uskalla pyytää tiettyjen ryhmien tyttöjä deiteille vakavien kunniarikosuhkien takia? Jäävät jo muutenkin katujengien jalkoihin. Tytöillemme on kyllä tilapäisiä ottajia samojen ryhmien pojista.”
Vaimoni: ”En ole ainkaan huolissani, ja minä kyllä suojelen vaikka yksin koko perhettä!”
Lähdin lopettelemaan keskustelua: ”Vai niin. Taitaa olla niin, että aihe ei kiinnosta sinua, kun olet noin kiukkuinen. Toisaalta miksi se kiinnostaisi? Olet aikuinen nainen ja seksuaalinen olento, sinua ei ole ympärileikattu ja kuten itse kerran sanoit, ’naiset kilpailevat miehistä (väristä tai rodusta riippumatta) yhtä lailla kuin miehet kilpailevat naisista’. Sanoit myös, että ’kyllä naisten päät kääntyvät komean miehen kohdalla’.”
Jatkoin: ”Sinullahan on kasvava määrä silmäkarkkia näistä rinnakkaisyhteiskunnan komeista miehistä. Käy vaikka yökerhossa tai deittisivulla tarkistamassa tilanne — siellä on kyllä ottajia vähintäänkin tilapäisiin tarpeisiin. Vedät vain spandeksit kireälle peppuvakoon länsimaisen uimapukumuodin mukaan.”
Vaimoni: ”Nyt menet vittu vaihtamaan ne renkaat!”
Lopetin keskustelun sanomalla: ”Taitaa olla niin että totuus kiihottaa meitä länsimaalaisia miehiä vähän eri tavalla kuin länsimaalaisia naisia?”
Meinasin vielä kysyä, missä on naisen ”kunnia ja maine” kun puhut minulle noin? Menin kuitenkin vain vaihtamaan talvirenkaat. Illalla katsoimme koko perhe elokuvaa ja söimme karkkia.
2. Tyttöihin ja naisiin kohdistuvat järjestelmälliset ihmisoikeusrikkomukset
Ihmisoikeusliitto ja Eurooppaa velvoittava Euroopan neuvoston Istanbulin sopimus tuomitsevat pakotetun pukeutumisen. Tätä esiintyy lähes järjestelmällisesti esimerkiksi Lähi-idästä ja tietyistä Afrikan maista sukujuuret omaavien tyttöjen kohdalla — nyt Euroopassa jo kolmannessa sukupolvessa. Positiivisiakin poikkeuksia löytyy, mutta niiden toteaminen ei ratkaise ongelmaa. Poikkeukset liittyvät usein naisiin, jotka ovat saapuneet Eurooppaan yksin, perheen valvonnan ulottumattomiin.
Ihmisoikeusliiton asiantuntija Johanna Latvalalta saadun viestin mukaan:
“Seksuaalisuuden kontrolloiminen on keskeinen osa kunniaan liittyvää väkivaltaa. Se alkaa usein jo lapsuudessa erilaisena pukeutumisena ja käyttäytymisen kontrollointina, erityisesti tyttöjen. Tällä pyritään varmistamaan tyttöjen ”siveys”. Kunniaan liittyvä väkivalta kaikissa muodoissaan on osa sukupuolittunutta väkivaltaa. Sitä ei tule hyväksyä, eikä sitä voi oikeuttaa millään uskonnolla, kulttuurilla tai perinteellä.” Lue lisää: Mitä kunniaan liittyvä väkivalta on? (Ihmisoikeusliitto.fi)
Lapsen kohdalla hunnuttaminen on seksualisointia ja aivopesua. Onko tyttölapsella seksuaalisuutta, joka pitää peittää hunnulla vai saako lapsi olla lapsi. Huntu on merkki siitä kenelle tyttö kuuluu. Lue lisää seksuaalioikeuksista ja seksuaalikasvatuksesta vaestoliitto.fi ja terveyskirjasto.fi.
Pakotettuun kontrolliin liittyvät myös tyttöjen barbaariset ympärileikkaukset. Näillä pyritään estämään tyttöä tuntemasta seksuaalista mielihyvää ja rajoittamaan hänen kehollista itsemääräämisoikeuttaan. Toimenpiteillä pyritään kontrolloimaan ”siveyttä” ja estämään tyttöä solmimasta suhteita oman yhteisön ulkopuolelle. Lue lisää ympärileikkauksista ja kunniaväkivallasta: worldvision.fi, plan.fi, thl.fi, ihmisoikeusliitto.fi, solidaarisuus.fi ja silpomaton.fi.
Ihmisoikeusliiton mukaan kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy erityisesti Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Monien tyttöjen ja naisten vapaa-ajan rajoittaminen sekä pakotettu pukeutuminen voivat kuitenkin olla Euroopassa jopa rajumpia kuin heidän taustamaissaan. Kyse ei ensisijaisesti ole kunniarikosten määrästä, vaan kunniaväkivallan ja kunniamurhan uhan jatkuvasta läsnäolosta.
Moni nainen haluaa kyllä käyttää huntua ja alistua miehelleen, mutta usein tähän vaikuttaa se, että heidät on sosiaalistettu ja kasvatettu näihin normeihin varhaisesta iästä lähtien. On kuitenkin aiheellista kysyä: mitä tapahtuisi, jos nainen päättäisi riisua hunnun, kävisi yökerhossa, vaihtaisi uskontokuntaa tai seurustelisi toisen uskonnon tai kulttuurin edustajan kanssa? Käytännössä esimerkiksi seurustelu tai avioliitto länsimaalaistaustaisen henkilön kanssa voi olla kiellettyä tai vaarallista. Toisin sanoen: mitä tapahtuisi, jos nainen käyttäisi perusoikeuksiaan?
Useissa yhteisöissä vastuu perheen “kunniasta ja maineesta” asetetaan naisille. Esimerkiksi Lähi-idästä ja tietyistä Afrikan maista tulevilla miespuolisilla on monesti käytännössä erivapaudet seurustella ja avioitua muiden uskontokuntien kanssa. Pojilla ja miehillä voi käytännössä olla hunnuttamattomia tyttöystäviä ja irtosuhteita läpi koko elämän. Kaksoisstandardi on siis selkeä.
3. Väärät yhtäläisyydet ja mielivaltaisuus
Yhteiskunnallisessa keskustelussa yhtäläistetään liian usein kunniamurha ja jatkuva kunniamurhan uhka parisuhdeväkivaltaan. Tiettyjen yhteisöjen tyttöjen ja naisten kohdalla väkivallan uhka sekä perheen “kunnian ja maineen” varjeleminen estävät kuitenkin usein rikosilmoitusten tekemisen. Tätä tilastoja vääristävää ilmiötä käsitellään julkisuudessa harvoin, jos koskaan. Onkin aiheellista kysyä: mikä olisi parisuhdeväkivallan määrä, jos nainen päättäisi riisua huntunsa julkisesti?
Usein keskustelu ohjataan sen sijaan esi-isiemme oletettuihin synteihin, vaikka kukaan ei voi olla vastuussa esi-isiensä teoista.
Kunniaväkivallan uhka kuitenkin pitää kuitenkin hunnutetut naiset kontrollin alla, samalla kun miespuolisten erivapaudet ovat käytännössä taatut. Tiettyjen ryhmien naispuolisten seurustelu tai avioituminen toisen uskontokunnan miespuolisten kanssa voi olla hengenvaarallista sekä heille itselleen, että toisen uskontokunnan miespuolisille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että he eivät myöskään voi seurustella tai avioitua länsimaalaistaustaisten henkilöiden kanssa.
Tilanteisiin voivat puuttua koko suku, jokin ryhmä, jengi tai kaveriporukka, mikä lisää uhkaa entisestään.
Moni haluaa suvaitsemattomuudesta keskusteltaessa nostaa esiin kristityt lestadiolaiset. Suomessa asuvat lestadiolaiset muodostavat kuitenkin hyvin pienen marginaaliryhmän niin Euroopan kuin koko maailman mittakaavassa, vaikka heitä ei yleisesti mielletä vähemmistöksi. Lestadiolaisten moraalikäsitykseen eivät kuulu tyttöjen silpominen, pakotettu pukeutuminen, miesten moniavioituminen, pakkoliitot, käsitteet kuten “tytön ja naisen kunnia ja maine”, seksuaalirikoksen lukeminen uhrin syyksi tai kunniamurhat. Moraalikäsitykseen ei myöskään kuulu miesten erivapaudet seurustella tai avioitua muiden uskontokuntien naispuolisten kanssa. Lestadiolaiset naiset saavat asua yksin, toisin kuin monet rinnakkaisyhteiskunnissa elävät naiset.
Suomessa asuvilla lestadiolaisilla ei myöskään ole 13-kertaista määrää seksuaalirikoksia verrattuna koko kantaväestöön. Lähi-idästä ja tietyistä Afrikan maista sukujuuret omaavilla henkilöillä seksuaalirikosten määrä on 13-kertainen verrattuna Suomen kantaväestöön. Kun taustamuuttujia kuten ikä, sukupuoli, asuinpaikka ja sosioekonominen status ei huomioida, ero nousee lähes 20-kertaiseksi. Muiden ryhmien kohdalla luvut eivät juuri poikkea kantaväestöstä. Viimeisin laajempi tutkimus aiheesta on Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä. (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2014, s 30-31).
Lestadiolaisilla ei myöskään ole rasistisia, alaikäisiin tyttöihin kohdistuvia grooming-rinkejä, joissa uhreja houkutellaan mm. huumeilla tai arvotavaroilla.
Väärällä yhtäläistämisellä ja mielivaltaisilla rinnastuksilla voidaan väistää epämiellyttäviä aiheita. Tällainen virheellinen rinnastaminen on valitettavan yleistä niin mediassa kuin asiantuntijakeskusteluissakin.
4. Rasismi ja valta
Rasismista keskusteltaessa ”asiantuntijat” tuovat usein esiin enemmistön vallan käsitteen. Näitä termejä käytetään mielivaltaisesti. Miten valta todellisuudessa näyttäytyy yhteiskunnassa? Unohdetaanko keskusteluissa, että myös vähemmistöllä voi olla valtaa enemmistöä kohtaan — tai toista vähemmistöä kohtaan? Lisäksi on syytä pohtia, kuka ylipäätään määrittelee, ketkä muodostavat enemmistön ja ketkä vähemmistön.
Alistamista näyttäisi tapahtuvan ainakin silloin, jos asiaa tarkastellaan rikostilastojen näkökulmasta. Tietyihin ryhmiin kuuluvat henkilöt ovat syyllistyneet järjestelmällisesti sikheihin ja länsimaalaistaustaisiin kohdistuviin raiskauksiin, ryöstöihin ja pahoinpitelyihin. Esimerkiksi Iltalehti raportoi 1.9.2014 laajasta hyväksikäyttötapauksesta Britanniassa, jossa yli 1 400 lasta raiskattiin eräässä brittiläisessä kaupungissa.
Näiden tapausten tekijät eivät ole syrjäytyneitä, vaan heidän toimintaansa on leimannut tietynlaisen väkivaltaisen ja rinnakkaista normistoa ihannoivan ajattelun omaksuminen.
Onko kirjoitus rasistinen jos valtamedia kirjoittaa, että kantaväestö siirtää lapsensa pois kouluista, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia? Keihin media viittaa termillä ”maahanmuuttajataustaiset”? Onko rasismia siirtää lapsensa pois koulusta, jos vanhemmat pelkävät lastensa joutuvan niissä rikosten uhriksi? Onko rasismia, jos vanhempi sanoo ääneen pelkäävänsä, että tiettyjen ryhmien jäsenet kostavan lapsille tai perheelle, jos heidän “kunniaa” loukataan? Tämä voi koskea yksinkertaisiakin riitatilanteita, joissa koko suku tai jokin jengi voi puuttua asiaan.
Onko rasismia, jos vanhemmat sanovat ääneen pelkäävänsä, että heidän tyttärensä joutuu tiettyjen ryhmien poikien tai miesten vaikutuspiiriin? Piiriin jossa muiden uskontokuntien tytöt ovat vaarassa joutua vakavien seksuaalirikosten uhriksi. Piiriin, jossa kunniamurha ja kunniarikokset kuuluvat moraalikäsitykseen sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia rikotaan järjestelmällisesti?
Onko rasismia tai alistamista, jos yrittäjä ei palkkaa tiettyyn ryhmään kuuluvaa henkilöä, koska hän pelkää ongelmia, kuten kunniarikoksia tai sukujen kostoja? Ongelmia voi syntyä pelkästään siitä, että ryhmä kokee tulleensa kollektiivisesti loukatuksi, jos yksi sen jäsenistä ilmoittaa kokeneensa vääryyttä. Tämä voi olla joillekin teoreettinen esimerkki, toisille todellinen tilanne.
Jos joku käyttää järjestelmällisesti valtaa ja alistaa etenkin naisia ja tyttöjä, kyseiset henkilöt ovat usein tiettyjen ryhmien miespuolisia jäseniä. Positiivisiakin poikkeuksia on, mutta ne eivät ratkaise ongelmaa.
5. Tytön ja naisen “kunnia ja maine” sekä miesten erivapaudet johtavat ongelmiin joille johtajat ummistavat silmänsä
Esitelmäsarjassa käytetään sanoja ”hunnutettu” ja ”hunnuttamaton”. Näiden käsitteiden avulla nostetaan esiin rinnakkaisten moraalikäsitysten olemassaolo. Katso muistin virkistämiseksi Rinnakkaisyhteiskunnan määritelmä.
Euroopassa länsimaalaistaustaisiin tyttöihin (myös sikheihin) kohdistuu paljon järjestelmällisiä viha- ja raiskausrikoksia. Näissä niin sanotuissa pedofiiliverkostoissa on mukana sekä isiä että alaikäisiä poikia. Kyse ei ole enää pelkästä “groomingista”, vaan huumatuista tytöistä, joukkoraiskauksista ja oikeasta kidutuksesta.
Joissakin tapauksissa väkivalta on ollut poikkeuksellisen raakaa: alaikäisiä on polttomerkitty, kasteltu bensiinillä, heidän kieltään on naulattu pöytään ja heidän anukseensa on tungettu esineitä. Heitä on pakotettu äärimmäisen nöyryyttäviin tekoihin ja heitä on pidetty suljettuina asuinpaikoissa tai bordelleissa. Osa uhreista on murhattu.
Monet aviranomaiset kuvaavat näitä tekoja järjestelmälliseksi, vihamotiiviseksi väkivallaksi, jossa tekijät kohdistavat rikoksensa tyttöihin ja naisiin, joita he pitävät omien arvojensa mukaan alempiarvoisina tai ilman suojaa. Uhrien ihmisarvoa ei kunnioiteta, ja väkivaltaa käytetään vallan, kontrollin ja pelon välineenä. Yli 1400 lasta raiskattiin brittikaupungissa (Iltalehti 1.9.2014).
Britanniassa tällaiselle epidemialle ja sodankäynnille ummistettiin silmät, kunnes ongelma lopulta tuotiin julkisuuteen. Kokonaisen kaupungin tiettyihin ryhmiin kuuluvat asukkaat paljastuivat osallisiksi tai vähintäänkin tietoisiksi sikhien ja länsimaalaistaustaisten tyttöjen järjestelmällisistä raiskauksista. Britanniasta tyttöjä on joutunut pakenemaan muihin maihin, koska joukkoraiskaajien ja rikollisten verkostot ulottuvat ympäri maan. Britannia ei ole poikkeus, vaan vastaavaa tapahtuu myös muissa Euroopan maissa. Rikokset jatkuvat, ja suurinta osaa rikollisista ei saada vastuuseen.
Jatkuvasti vääristyvät seurustelumarkkinat edesauttavat myös seksuaalirikosepidemian kehittymistä Euroopassa. Vääristymän taustalla on tiettyjen ryhmien keskuudessa vallitseva käsitys ”tytön ja naisen kunniasta ja maineesta”. Toisin sanoen rinnakkaisen moraalikäsityksen mukaan tytöille ei sallita minkäänlaisia seurustelusuhteita ennen aikuisiällä tapahtuvaa pariutumista.
Poikkeuksia toki löytyy, mutta rinnakkaisen moraalikäsityksen alla elävien tyttöjen ja naisten kohdalla yhteistä on kielto seurustella muiden uskontokuntien tai klaanien miespuolisten kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, etteivät he saa seurustella tai avioitua länsimaalaistaustaisten henkilöiden kanssa.
Miehillä ja pojilla sen sijaan on käytännössä oikeus irtosuhteisiin muiden uskontokuntien edustajien kanssa. He etsivät usein seuraa ympäröivästä yhteiskunnasta ja purkavat seksuaaliset halunsa ympäröivän yhteiskunnan tyttöihin ja naisiin. Tämä luo valtavan epätasapainon seurustelumarkkinoille. Ympäröivän yhteiskunnan tytöt ja naiset kilpailevat myös miesten huomiosta.
Jos tietyllä alueella on enemmän ”vapaita” miespuolisia kuin ”vapaita” naispuolisia, se lisää seksuaalirikosten ja levottomuuden määrää. Tästä on olemassa tutkittua tietoa. Tähän tutkimustietoon tulisi eurooppalaisten terveysviranomaisten, poliisiviranomaisten ja väestötieteilijöiden perehtyä.
Mikäli tällaista tutkimustietoa ei ole riittävästi saatavilla, tulisi seurustelumarkkinoiden epätasapainoa ja siitä mahdollisesti aiheutuvia ongelmia tutkia järjestelmällisesti.
6. Rasismia normalisoidaan?
Turun yliopiston laajasta tutkimuksesta Mistä on hyvät tytöt tehty löytyy selkeitä viitteitä siitä, kuinka tietyissä ryhmissä tytön seurustelu kantaväestöön kuuluvan pojan kanssa kielletään ja estetään. Suvun katsotaan joutuvan jatkumaan hinnalla millä hyvänsä siten, ettei sukuun sallita muita kuin oman ryhmän tai klaanin miehiä. Pojat ja miehet nauttivat jatkossakin erivapauksista, ja toisen uskontokunnan naiset nähdään vain välivaiheena.
Esimerkiksi diskoissa käyvät pojat saattavat pitää siellä tapaamiaan tyttöjä ”huorina”. Jos oman ryhmän tai klaanin tyttöjä nähdään diskoissa “niin sen kimppuun on helposti mentävä”. Vastuu perheen ”kunnian ja maineen” säilyttämisestä asetetaan käytännössä tyttöjen ja naisten harteille: vain heidän esimerkillisellä käytöksellään katsotaan olevan merkitystä. Vaikka positiivisiakin poikkeuksia on, monet tytöt kokevat asetelman huolestuttavana. (Mistä on hyvät tytöt tehty, Turun Yliopisto 2015 esim. s.188-191, 240-247.)
Kansallisen mediayhtiön yhteenvedosta käy ilmi, että “muutos tyttöjen käyttäytymisessä uhkasi kulttuurista jatkuvuutta ja tärkeiden arvojen välittymistä seuraaville sukupolville”. (Tyttö on timantti jota pitää suojella,Yleisradio 3.8.2015)
Herää kysymys, normalisoiko kansallinen mediayhtiö tutkimusyhteenvedossaan tyttöihin ja naisiin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia. Tiettyjen ryhmien piirissä tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset ja suvaitsemattomuus naamioidaan usein monikulttuurisuudeksi. Poikien ja miesten harjoittamasta tyttöjen aivopesusta ei haluta puhua, eikä rasismista uskalleta kirjoittaa.
Mona Walter on kertonut, kuinka paljon tiukempaa hänen kulttuuritaustansa tyttöjen ja naisten valvonta on Ruotsissa verrattuna valvontaan taustamaassa. Myös naisten pukeutumiseen puututaan Ruotsissa tiukemmin kuin lähtömaassa. Walterin mukaan hänen vastustuksensa taustamaansa kulttuuria ja uskontoa kohtaan on johtanut siihen, että hänellä on enemmän turvamiehiä kuin Ruotsin pääministerillä. (Mona Walter dosentti Luukkasen haastateltavana / AlfaTV Media, AlfaTV Media 6.6.2018).
7. Moniavioituminen, tukirahat ja hyväuskoiset länsimaalaistaustaiset naiset
Tietyissä etnisissä ryhmissä miehet asuvat useammin erillään lapsistaan kuin muissa ryhmissä tai enemmistöväestössä. Ilmiön taustalla voivat olla esimerkiksi moniavioisuus, asumisolosuhteet tai taloudelliset kannustimet. Uskontotieteiden dosentti toivoo, että näitä kysymyksiä tutkittaisiin tarkemmin.
“Moniavioisuus kallista yhteiskunnalle”
“Somaliassa miehellä saa olla neljä vaimoa. Suomessa tämä onnistuu, jos yksi suhde on rekisteröity virallisesti ja uudet vaimot on naitu islamilaisen lain mukaan”
“Jopa 46 prosenttia on Tilastokeskuksen tietojen mukaan yksinhuoltajia”
“Somaliyksinhuoltajista 40 prosenttia on edelleen naimisissa. Tarkkaa syytä tällekään ilmiölle ei tiedetä, mutta yhtenä selittävänä tekijänä pidetään moniavioisuutta.”
“Asunnot ovat pieniä ja perheet isoja”
“YLE Uutiset haastatteli viittenä olevaa juttua varten useita islaminuskoisia naisia. Kukaan heistä ei pidä miehen moniavioisuudesta.”
Somaliäideistä suuri osa yksin lastensa kanssa ( YLE18.11.2009)
Seitsemän lapsen somaliäiti ryöpyttää työnantajia ja somalimiehiä: Hävetkää! (YLE 24.10.2015)
Taustamaissa tällaisia käytäntöjä perustellaan esimerkiksi sillä, että nainen tarvitsee elättäjän ja suuri perhe tuo todellista turvaa vanhuuteen. Euroopassa ja muissa länsimaissa on kuitenkin laajat tukijärjestelmät, ja nainen voi myös elättää itsensä, joten moniavioisuudelle tai pakkoliitoille ei olisi vastaavaa tarvetta.
Todistammeko Euroopassa sitä, että sovittujen liittojen ja miehen moniavioisuuden avulla naiset saadaan synnyttämään paljon lapsia ja että tämän kautta uskontokunta tai klaani kasvaa ja saa kenties lisää vaikutusvaltaa?
Kuinka lopulta käy miehen länsimaalaistaustaisille tyttöystäville tai vaimoille sekä heidän yhteisille lapsilleen tai perintöjärjestelyilleen? Tällaisten erilaisten moraalikäsitysten välillä solmittujen liittojen ja suhteiden uskotaan päättyvän huomattavasti nopeammin ja useammin kuin esimerkiksi kantaväestön kesken solmittujen liittojen.
Valeliitoista sekä länsimaalaistaustaisten tyttöjen ja naisten käännyttämisestä on uutisoitu, mutta ongelmat jäävät usein taka-alalle, kun keskustelu keskittyy monikulttuurisuuteen. Monikulttuurisuudessa ei sinänsä ole mitään väärää, mutta entä rinnakkainen moraalikäsitys?
8. Tutkimusta tarvitaan vaikka profilointi ei kolmannessa sukupolvessa onnistu
Ensimmäiseen ja toiseen sukupolveen kuuluvien vähemmistöjen osalta rikostilastointia voidaan tehdä esimerkiksi taustamaan perusteella. Kolmannessa sukupolvessa vähemmistöön kuuluvien henkilöiden erottelu ei kuitenkaan virallisissa rikostilastoissa enää onnistu. Rikostilastointia ei saa tehdä kielen, etnisyyden, uskonnon tai taustamaan perusteella, vaikka muissa tilastoissa tämä on sallittua.
Mihin vähemmistöön toisaalta luokittelisimme monikulttuuristen perheiden jälkeläiset? Tiettyjen vähemmistöjen kohdalla toisen ja kolmannen sukupolven henkilöiden on monissa Euroopan maissa arvioitu aiheuttavan enemmän yhteiskunnallisia haasteita kuin ensimmäisen sukupolven.
Edesauttaako joidenkin ryhmien miespuolisten keskuudessa ylläpidetty rinnakkainen moraalikäsitys seksuaalirikosten lisääntymistä? Kyseisten ryhmien osuus seksuaalirikostilastoissa on esimerkiksi Suomessa raportoitu olevan lähes 20-kertainen verrattuna kantaväestöön.
Pitäisikö seksuaalirikosten yhteydessä tilastoida esimerkiksi siviilisäätyä ja perheellisyyttä? Entä missä määrin vääristyneet seurustelumarkkinat ja yksin saapuvat miespuoliset pakolaiset vaikuttavat seksuaalirikollisuuden kehitykseen Euroopassa?
Ottaisivatko eurooppalaiset viranomaiset kantaa näihin ilmiöihin kansanterveydellisistä ja turvallisuuspoliittisista näkökulmista? Voiko rinnakkaisesta moraalikäsityksestä kumpuava rikollisuus, jota myös ns. islamistit tukevat, vaikuttaa yhteiskunnan syntyvyyden laskuun? Kykenevätkö raakojen rikosten uhrit enää perhe-elämään kokemustensa jälkeen?
Suomessa ulkomaalaistaustaisten tekemät raiskaukset ovat keskimäärin törkeämpää laatua kuin kantaväestön tekemät raiskaukset (Oikeuspoliittisen tutkimuslaitos 2012, s.57).
Rikostilastot kuvaavat usein vain jäävuoren huippua. Monet uhrit eivät uskalla ilmoittaa seksuaalirikoksista, koska taustalla toimivat painostavat ja uhkailevat mies- ja poikaporukat. Yleistyneet puskaraiskaukset ja nettitreffiraiskaukset ovat monista syistä vaikeita selvittää. Osa rikoksentekijöistä pakenee ulkomaille sukulaisten ja maamiesten suojelukseen.
Rikostilastot olisivat todennäköisesti vielä korkeammat, jos länsimaalaistaustaiset tytöt uskaltaisivat liikkua ulkona kuten aiemmin. Esimerkiksi vuonna 2013 Ruotsissa, pelkästään Tukholman alueella, tehtiin ilmoitus noin 1 600 joukkoraiskauksesta tai sen yrityksestä. Usein tekijöinä olivat aikuiset ja uhreina alaikäiset. Ruotsin poliisi varoittaa teinien joukkoraiskauksista (Helsingin Sanomat 3.12.2013).
Näitä rikoksia tehneet pojat ja miehet eivät välttämättä ole syrjäytyneitä, vaan heidän katsotaan tekevän tietoisia valintoja ja ihannoivan rinnakkaista ja väkivaltaista moraalikäsitystä.
Rinnakkaisyhteiskunnan sisällä tapahtuvista seksuaalirikoksista viranomaisilla ei ole juurikaan käsitystä, koska niistä ilmoitetaan harvoin perheen kunnian ja maineen suojelemiseksi.
9. Hämmentyneet lapsemme – laajempaa keskustelua tarvitaan
Miten selitämme loogisesti pojalle sen, että tuota hunnutettua tyttöä ei saa pitää edes kädestä, mutta hänen veljensä tanssii diskossa mielellään siskosi kanssa? Tutkiiko kukaan, millaisia vaikutuksia tällaisella kaksinaismoralismilla on eurooppalaiseen yhteisöön?
Jos haluamme kitkeä Euroopassa rinnakkaiseen moraalikäsitykseen perustuvaa barbariaa ja suvaitsemattomuutta, täytyy väärien yhtäläisyyksien käytön ja vääristyneen rasismikeskustelun loppua. Ne johtajat, tutkijat ja ”asiantuntijat”, jotka eivät suostu tai ”ehdi” määrittelemään tarkemmin, mitä sellaiset käsitteet kuin rasismi, valta, suvaitsevaisuus ja konservatiivisuus tarkoittavat yhteiskunnallisessa kontekstissa, ovat usein niitä, jotka käyttävät valtaa ja samalla vahvistavat omaa ideologiaansa ja asemaansa yhteiskunnassa.
Haluttomuus vastata vaikeisiin kysymyksiin voi johtua halusta sulkea tietyt mielipiteet ja henkilöt keskustelun ulkopuolelle. Kyse voi olla myös pelosta leimautua oman viiteryhmän tai jonkin muun ryhmän silmissä. Tutustu psykologisiin defenssimekanismeihin.